Hyppää sisältöön

Investointien verokannustimesta ja T&K-rahoituksen yritysvetoisuudesta kiitokset hallitukselle

Hallitus julkaisi tiistaina julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2025–2028. Noin kolmen miljardin euron sopeutuksia tehdään 1,6 miljardin säästötoimilla ja noin 1,8 miljardin veronkorotuksilla. Sopeutukset ovat välttämättömiä, jotta roimasti alijäämäisen valtiontalouden kurssi saadaan käännettyä. Samalla myös kasvun edellytykset muistettiin.

Uudistuva teollisuus elää innovaatioista ja investoinneista, ja hallituksen päätös ohjata T&K-lisärahoituksesta suurin osa yritysvetoiseen T&K-toimintaan on vastuullinen ratkaisu. Kansainvälisessä vertailussa yritysten T&K-kannusteet ovat Suomessa olleet selvästi kilpailijamaita heikommat. Erityishuomiota rahoituksessa saa yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö, joka luo mahdollisuuksia teollisuuden uudistumiselle ja on Suomen talouden pitkän aikavälin kannalta järkevä päätös.

Suomessa on kunnianhimoinen tavoite nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että yrityssektori lisää rahoitustaan 1,9 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

– TKI-investointimäärä on valtava, mutta hallituksen järkevällä ja vastuullisella päätöksellä tavoite on saavutettavissa. Jatkossakin T&K-toiminnan lisärahoituksen tulisi ohjautua yritysvetoisesti, koska ilman rahoituksen tuomaa suoraa lisäkannustinta yritysten TKI-investoinnit eivät tule nousemaan toivotulle tasolle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Teollisuus elää valtavassa globaalissa murroksessa, ja teollisuusmaiden kilpailu puhtaan siirtymän investoinneista on johtanut entistä avokätisempiin valtiontukitoimiin. Suomi ei rahanjakokilpailussa pärjää, joten teollisen mittakaavan investointien houkutteluun täytyy etsiä jatkuvasti uusia keinoja. Sen vuoksi Kemianteollisuus tervehtii ilolla uutta investointeja houkuttelevaa verohelpotusta.

– Suomi tarvitsee uusia puhtaan siirtymän investointeja. Ne tuovat uusia työpaikkoja, verotuloja ja kauan kaivattua kasvua. Kovassa globaalissa investointikilpailussa uudentyyppiset kannustimet investoijille ovat tervetulleita ja lisäävät toimintaympäristön houkuttelevuutta, sanoo Aalto.

Kemianteollisuus kiittää hallitusta siitä, että nuorten oppivelvollisten ammatilliseen koulutukseen ei kohdistunut leikkauksia. Suomi tarvitsee ammatillisia osaajia teollisuuteen myös tulevaisuudessa. Aikuisten ja alanvaihtajien koulutukseen on pyrittävä löytämään uusia ratkaisuja yhteistyössä. Myös panostus koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön on nuorten tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää.