Hyppää sisältöön

Kemianteollisuus budjettiriihestä: Hallituksen toimet oikeansuuntaisia, mutta työllisyystoimet täysin riittämättömiä

Hallituksen budjettiriihessään linjaamat talous- ja ilmastopoliittiset ratkaisut ovat oikeansuuntaisia. Velka voidaan maksaa kasvulla vain, jos Suomesta tehdään yrityksille ja investoinneille houkutteleva ympäristö.

Budjettiriihessä tehdyt päätökset työllisyyteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä yrityksien investointiympäristöön ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan selkeitä merkkejä siitä, että Suomeen kannattaa investoida.

Teollisuuden käyttämän sähkön kokonaiskustannus säilyy nyt esitetyillä linjauksilla suunnilleen entisellä tasollaan, kunhan valmisteluun jäävät asiat saadaan ratkaistua teollisuuden kannalta investointiympäristön houkuttelevuutta edistävällä tavalla. Myös lämpöpumppujen siirto teollisuuden sähköveroluokkaan on investointien kannalta huojentava uutinen.

− Suomen kannalta on olennaista se, minne investoinnit suuntautuvat ja missä uudet teknologiat otetaan käyttöön. Tässä päästöttömän sähkön kokonaiskäyttökustannukset ovat olennainen tekijä, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.

− Miljardi-investoinnit vihreään talouteen eivät synny ilman nykyisen liiketoiminnan vahvaa kassavirtaa. Siksi kannattaa katsoa paitsi horisonttiin myös pitää huolta tämän päivän toimintaympäristön kilpailukykyisyydestä ja kestävien ratkaisujen kysynnästä. Biopolttoaineiden verotus on tästä hyvä esimerkki, Mika Aalto jatkaa.

Hallituksen budjettiriihessä linjaamat työllisyystoimet jäävät vaisuiksi ja todellisuudessa kauas jopa ilmoitetusta 31 000 – 36 000 työpaikan tavoitteesta. Mikä on esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen hinta julkiselle taloudelle suhteessa mahdollisesti syntyviin työpaikkoihin? Työllisyyttä lisäävien uudistusten aika on kuitenkin nyt ja fakta on se, että yksityiselle sektorille syntyvillä työpaikoilla maksetaan jättimäiseksi paisuvaa julkista velkaa. Koronakriisi peittää alleen Suomen isot rakenteelliset ongelmat, eikä sen varjolla pitäisi lykätä välttämättömiä uudistuksia tai lisätä työllistämisen kynnystä ja kustannuksia.

− Tässä tilanteessa pitäisi ottaa käyttöön kaikki työllisyyttä yksityisellä sektorilla edistävät toimet ja laittaa jäihin ne työlainsäädäntöhankkeet, jotka nostavat kustannuksia, lisäävät byrokratiaa sekä työllistämiskynnystä tai heikentävät työllisyyttä. Työllisyystoimien valmistelun siirtäminen työmarkkinatoimijoille ei saa johtaa ajan peluuseen vaan, mikäli konkreettisia työllisyysvaikutteisia toimia ei synny, hallituksen on tarvittaessa otettava vastuu päätöksistä, Mika Aalto jatkaa.

– Paikallisessa sopimisessa on iso potentiaali yritysten kilpailukyvyn parantamisen ja työllisyyden näkökulmasta. On tärkeää, että työlainsäädäntöä perataan paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämiseksi entisestään.

Hallitus päätti budjettiriihessä kohdentaa EU:n elpymisvälineen kansallista rahoitusta tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiotoimintaan sekä ns. Vihreään siirtymään, johon sisältyvät teollisuuden investoinnit vähähiilisyyden edistämiseksi.

− Yrityslähtöisen julkisen TKI-rahoituksen lisäysten tulisi olla keskiössä, sillä ne vauhdittavat osaltaan teollisuuden investointeja ja ilmastoystävällisten teknologioiden käyttöönottoa. Näin erityisesti yritysvetoisten ja uusien teknologioiden testaamiseen ja käyttöönottoon liittyvän rahoituksen osalta. Vihreää siirtymää aiotaan tukea noin miljardilla eurolla, mikä luo kemian alan yrityksille mahdollisuuksia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

− Arviot Suomen julkisen talouden velkaantumisesta ja investointitason laskusta ovat erittäin huolestuttavia. Epävarmuus tulevista lisämaksuista ja kasvavista veroista lisäävät investointilaskelmien tuottovaatimusta. Tavoitteena pitäisi olla Suomen vetovoima ja kilpailukykyisyys, yritysten, pääoman ja osaajien houkuttelu Suomeen, Mika Aalto summaa.

 

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry
Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, 050 438 9247

 

Kuvalinkki

https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/toimitusjohtaja

 

Katso lisää

Ala numeroin – toimialagraafit

http://www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa-alasta/ala-numeroin-graafit/

 

kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.